KEVÄÄN VTORNIK-TILAISUUKSIA KOSKEVIA OHJEITA:

Voimassa olevien kokoontumisrajoitusten vuoksi paikan päälle ei voi saapua, vaan luennot lähetetään netin kautta kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossamme.

Pietari-seuran sihteeri lähettää luentopäivänä vähän ennen klo 17 jäsenistölle osoitteen, jota klikkaamalla pääsee kuuntelemaan/katsomaan esitelmää omalta tietokoneelta (iPadiltä, älypuhelimesta) klo 17 alkaen.



ti 16.2.2021 klo 17 
Professori, VTT Pekka Visuri
Mannerheim ja Heinrichs sodanjohtajina 1939–1944 (Youtube-esitys)

Esitys perustuu syksyllä 2020 julkaistuun kirjaan Mannerheim ja Heinrichs - Marsalkka ja hänen kenraalinsa. Mannerheimin toiminnasta ylipäällikkönä riittää yhä kysymyksiä, joihin tutkimustieto antaa entistä parempia vastauksia. Ylipäällikkö toimi monenlaisten poliittisten ja sotilaallisten rajoitusten alaisena sekä usein hyvin epävarmana tilannekehityksestä. Erik Heinrichs ei pyrkinyt sodan aikana näkyvästi julkisuuteen, ja myöhemmin salattiin, mitä hän teki Mannerheimin lähimpänä apulaisena vastaten erityisesti yhteydenpidosta saksalaisiin. Heinrichs muun muassa kävi viisi kertaa Saksan päämajassa neuvottelemassa yhteisten sotilasoperaatioiden toteutuksesta.  Nyt niihinkin saadaan uutta valaistusta.



ti 23.2.2021 klo 17
 
FM, kirjailija Anna Soudakova
Mitä männyt näkevät 

Vuonna 1936 Juri juhlii Leningradissa viidettä syntymäpäiväänsä tietämättä, että kesän lopussa hänen maailmansa hajoaa: vanhemmat vangitaan, eikä heitä enää ole. Juri jää siskoineen isovanhemmille, ja he päätyvät Uzbekistaniin.

Anna Soudakova kertoo teoksestaan Mitä männyt näkevät, sukuromaanista, jonka päähenkilönä on kertojan isoisä Juri. Männyt näkevät mm. Sandamohin joukkohaudat, joista Jurin vanhemmat saivat viimeisen leposijansa.



ti 9.3.2021 klo 17 
Tietokirjailija Petri Aalto
Aurajoen sillat ja förit Esitys katsottavissa 17.3.2021 saakka
                       
Kaupungin vanhin silta 1400-luvulta tuhoutui Turun palossa 1827. Tämän jälkeen rakennetut Auransilta ja Tuomiokirkkosilta olivat yli sadan vuoden ajan kaupungin ainoat sillat. Lisäksi joessa liikennöi 1900-luvun alussa kaksi höyrylauttaa.

Viime vuosikymmeninä uusien siltojen suunnittelu on herättänyt turkulaisissa voimakkaita tunteita ja johtanut vuosia kestäneisiin kiistoihin. Tuomaansillan ja Kirjastosillan paikoista kiisteltiin jopa vuosikymmenten ajan.

(Päivälle 9.3.2021 aiemmin ilmoitettu kulttuurituottaja, tulkki Viktoria Kulmalan luento Venäläisen nuken tarina siirtyy syksyyn)



ti 30.3.2021 klo 17 
FT Pia Koivunen
Maailman nuorisofestivaalit kohtaamispaikkoina.Kokemushistoriallinen näkökulma kylmän sodan liikkuvuuden historiaan

Historioitsija Pia Koivunen esitelmöi viime vuonna ilmestyneen kirjansa pohjalta suomalaisten nuorten matkoista Itä-Eurooppaan kylmän sodan vuosina.          Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–50-luvuilla (SKS, 2020) on kokemushistoriallinen teos, joka valottaa suomalaisten työläisnuorten matkoja Neuvostoliiton tukemille maailman nuorisosfestivaaleille 1940–50-luvuilla. Keskiössä ovat nuoret ja heidän kokemuksensa ulkomaanmatkailusta ja kansainvälistymisestä. 
Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton valtiolliset suhteet muuttuivat olosuhteiden pakosta ystävällismielisiksi heti sodan jälkeen, suomalainen yhteiskunta suhtautui itänaapuriin ja kommunismiin yhä torjuvasti. Suomalaisen yhteiskunnan ja ei-vasemmistolaisen median vieroksuma festivaali näyttäytyi työläisnuorille voimaannuttavana kokemuksena. Kansojen, kielten ja kulttuurien kirjon kohtaaminen kotimaan rajojen ulkopuolella avarsi maailmankuvaa ja tuttujen työväenlaulujen laulaminen kansainvälisessä joukossa vahvisti tunneyhteyttä työväenliikkeen kansainvälisestä solidaarisuudesta.
 
Pia Koivunen, FT, työskentelee yleisen historian yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Venäjän ja Neuvostoliiton historiaan erikoistuneen tutkijan aihepiireihin kuuluvat kulttuuridiplomatia, kulttuurivaihto, megatapahtumat, muistitietotutkimus ja nuorison historia. 


ti 13.4.2021 klo 17 
FT, apulaisprofessori Panu Savolainen
Keskiaikaisten kirkkojen kattoristikoita ratkomassa

Esitelmä kertoo vuoden 2020 alussa käynnistyneestä hankkeesta "Keskiajan puurakennusperintö Suomessa", jossa tutkitaan kaikki Suomen keskiajalta säilyneet toiminnassa olevat puurakenteet. Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy reilun kymmenen keskiaikaisen kivikirkon kattorakenteisiin. Ne ovat ainutlaatuinen, keskiajan puurakentamisesta kertova lähdeaineisto, osa maamme keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä mutta myös puoli vuosituhatta vanhoja, yhä toimivia kantavia rakenteita. Hankkeessa puurakenteita tutkitaan monitieteisesti ja tieteidenvälisesti rakennusarkeologian, historiantutkimuksen, insinööritieteiden, arkkitehtuurin historian ja käsityökokemuksen harjaannuttaman rakenteiden lukutaidon menetelmin. 

Tutkimuksen tieteelliset tavoitteet liittyvät kattorakenteiden tulkintaan laajasta kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimalla toisaalta rakenteissa olevia merkkejä ja viitteellisiä jälkiä, pyrimme ymmärtämään yhteisöllisen rakennusprosessin kulkua ja keskiaikaisen rakennustyömaan arkea aikana, jolta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä.  Tieteellisten ja kulttuuriperinnön tallentamiseen liittyvien tavoitteiden rinnalla hanke nostaa esiin kestävän rakentamisen ja kestävän kehityksen ulottuvuudet historiallisessa, nykyisessä ja tulevassa rakentamisessa. Yli puoli vuosituhatta toiminnassa säilyneet kattorakenteet tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää ja yleistajuistaa kestävien puurakenteiden toimintaa.




ti 27.4.2021 klo 17 
KT, rehtori Ilkka Virta
Kaupankäynnin Viipuri - kaupungin varakkaista porvarissuvuista ja suurliikemiehistä

Teemme kuvin ja sanoin aikamatkan vanhaan kaupankäynnin ja liike-elämän Viipuriin. Hyvien vesiyhteyksiensä ansiosta Viipuri kehittyi jo keskiajalla tärkeäksi kaupan keskukseksi. 1600-luvulla kaupunki oli Pohjois-Euroopan suuri tervanvientipaikka, ja siitä tuli tärkeä kauppapaikka, mikä lisäsi saksalaisten muuttoa kaupunkiin ja asettumista sen hallintoon. 

Esitelmässä kerrotaan 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa majaansa pitäneistä mahtisuvuista, kuten Weckrootheista, Hackmaneista, Wahleista ja Starckjohanneista. Osansa kerronnassa saavat myös mm. sellaiset uudemman ajan varakkaat liikemiehet, kuten F.I. Sergejeff, Juho Lallukka, E.V. Sellgren ja Juho Hallenberg. 


 
ti 11.5.2021 klo 17 Vuosikokous
Sääntömääräiset asiat

Vuosikokousesitelmä
Professori Kari Immonen
Uno Ullberg - arkkitehdeistä viipurilaisin

Uno Ullberg oli 1900-luvun alkupuolen keskeisiä suomalaisia arkkitehtejä - rinnastuu lähinnä Erik Bryggmaniin - mutta hän on jäänyt paljolti tuntemattomaksi. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että hän teki päätyönsä Viipurissa ja luovutetussa Karjalassa.  Toki hän oli myös Lääkintöhallituksen yliarkkitehti. 

Kari Immonen on yhdessä arkkitehti Netta Böökin kanssa toimittanut monumentaalisen kokonaisesityksen Ullbergista ja hänen tuotannostaan. Kirja ilmestyi kesällä 2020 ja on mm. nimetty vuoden Karjala-kirjaksi.

Kari Immonen on kulttuurihistorian emeritusprofessori, joka on tutkinut mm. suomalaisten suhdetta Neuvostoliittoon sekä Suomen 1900-luvun kulttuurihistoriaa erilaisista näkökulmista.