SYKSYN 2021 VTORNIK LUENNOT


Noudatamme ohjeita, jotka viranomaiset ovat antaneet muun ohessa etäisyyksistä, käsihygieniasta ja kasvomaskien käytöstä koronapandemian hallitsemiseksi.


Jäsenten on mahdollista seurata vtornik-esitelmiä myös YouTube etälähetysten välityksellä.



ti 12.10.2021 klo 17 

FT, kirjailija Anna Kortelainen 

Erik Edelfeltin arvoitus

Eletään 1900-luvun ensimmäistä vuosikymmentä. Venäläisten sortotoimet kiristävät ilmapiiriä Helsingissä, ja suurmiesisänsä menettänyt Erik Edelfelt matkaa Etelä-Ranskaan. Keuhkotuberkuloosista toipuva parikymppinen älykkö asettuu Montpellier’n perinteikkääseen yliopistokaupunkiin ja alkaa opiskella filosofiaa, sosiologiaa ja kokeellista sielutiedettä.


Anna Kortelainen on filosofian tohtori, vapaa tutkija, taidehistorioitsija ja kirjailija. Hän kertoo uusimmasta kirjastaan Tulirinnasta, joka on Albert Edelfeltin nuorena kuolleen pojan hätkähdyttävä tarina.
.

ti 26.10.2021 klo 17 

FT, dosentti Tintti Klapuri

Anton Tšehovin tuotannon varhainen suomalainen vastaanotto
     
 Miten sittemmin modernin novellin ja draaman klassikoksi noussut Tšehov ymmärrettiin autonomian ajan Suomessa? Mitä hänen teksteistään tuumivat suomalaiset kirjailijat kuten Eino Leino tai ohjaajat kuten Eino Kalima? Entä minkälaisia tyyppejä olivat Tšehovin varhaiset suomentajat?

Luento käsittelee Tšehovin tuotannon saapumista Suomeen varhaisten käännösten, teatteriesitysten sekä niitä koskevien arvioiden sekä kirjailijaesittelyjen valossa.

Dosentti Tintti Klapuri on venäläisen kirjallisuuden yliopistolehtori Helsingin yliopistossa.


ti 9.11.2021 klo 17 

VTORNIK venäjäksi, ei tulkkausta

DI Marina Hämäläinen

Санкт- Петербургский Горный Университет

От Горного училища до Горного университета. История создания и развития одного из старейших и красивейших учебных заведений России, основанного указом Екатерины II в 1773 году. Руководство (интересные люди), известные бывшие выпускники. Уникальный горный музей с двухсотлетней историей.


ti 23.11.2021 kl 17 

VTORNIK på svenska

Prosten Eero Sepponen 

Min väg till S:t Petersburg

Prosten Eero Sepponen berättar hur han på olika sätt kommit i kontakt med S:t Petersburg. I hans skola Svenska Lyceum i Helsingfors fanns elever med rysk bakgrund. Då han studerade teologi vid Helsingfors Universitet träffade han på Alexandersgatan en skolkompis som arbetade som försäljare på Stockmanns varuhus. ”Eero, är du intresserad att lära dig ryska? Jag känner en pensionerad kollega som ger privatlektioner till ett rimligt pris”. Pensionären hette Maria Kumming, som var född och uppvuxen i S:t Petersburg.  Hon hade basat för Stockmanns souveniravdelning i många år och talade sju språk flytande. Som pensionär gav hon privatlektioner i franska och ryska. 

   
I maj 1964 fick Eero Sepponen delta i en studieresa till Leningrad. Resan hade ordnats av Teologiska fakulteten vid Helsingfors Universitet. Efter 25 års paus återknöts hans kontakt till Nevametropolen som fick tillbaka sitt gamla namn år 1991. I december ledde han den första gudstjänsten i den återuppväckta svenska S:t Katarinaförsamlingen. Kontakten dit har pågått i 30 år. 


ti 30.11.2021 klo 17 

FT Topi Artukka 

Venäläiset upseerit Turun seuraelämässä 1810-luvulla

Turku oli 1800-luvun alussa Suomen alueen tärkein ja suurin kaupunki, jonka seuraelämä oli kaupungin arvon mukaista. Turun seuraelämä nousi erityiseen kukoistukseensa 1810-luvulla, jolloin Turku toimi Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina. Turkuun oli kokoontunut tällöin laajasti suuriruhtinaskunnan eliittiä ja hallintohenkilökuntaa, joka yhdessä kaupunkiin majoittuneen venäläisen upseeriston kanssa muodosti Turun seurapiirit. Venäläiset upseerit eivät tyytyneet pelkästään vierailemaan tanssiaisissa ja illallisilla, vaan he osallistuivat myös seuraelämän tuottamiseen ja kehittämiseen. Mikä oli venäläisten rooli Turun seurapiireissä, mitä he pyrkivät saavuttamaan ja millaisilla tavoilla he osallistuivat seuraelämän ja siten Turun kaupungin kehitykseen?”

FT Topi Artukka toimii Suomen historian tutkijatohtorina Turun yliopistossa. Artukka väitteli Turun 1810-luvun seurapiireistä ja kaupungin seuraelämän merkityksestä keväällä 2021.