KEVÄÄN 2022 VTORNIK LUENNOT


Noudatamme ohjeita, jotka viranomaiset ovat antaneet muun ohessa etäisyyksistä, käsihygieniasta ja kasvomaskien käytöstä koronapandemian hallitsemiseksi.


Jäsenten on mahdollista seurata vtornik-esitelmiä myös YouTube etälähetysten välityksellä.


ti 18.1.2022 klo 17 Apulaisprofessori Panu Savolainen: 
Matkaopas 1700-luvun Turkuun

Panu Savolainen kertoo uusimman kirjansa pohjalta kuvitteellisesta       
matkasta 1700-luvun Turkuun. Modernin matkaoppaan muotoa noudattava teos leikittelee menneisyyden ja nykyisyyden eroilla ja häkellyttävillä yhtäläisyyksillä. Turku oli 1700-luvun lopulla Suomen alueen ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa sijaitsivat kulttuurielämän,
kaupankäynnin ja hallinnon keskeiset paikat. Tutuiksi tulevat niin valuutanvaihdon pulmat, Turun akateeminen kirjasto, pukeutumista säätelevät ylellisyysasetukset, krouvit, julkiset ruumiinavaukset kuin kahvikiellotkin. 

Matkaoppaassa kerrotaan myös tunnetuimmista, mutta historian hämärään unohtuneista kaupungin asukkaista, lapsia unohtamatta. Lopuksi kuulemme, miltä näyttivät Naantali ja itäinen linnoituskaupunki Helsinki.    

                
ti 1.2.2022 kl. 17  Svensk vtornik-föreläsning med Bosse Ahlnäs: 
En resa längs Nordvästpassagen från Grönland till Alaska
INSTÄLLD/PERUUTETTU



ti 8.2.2022 klo 17 FT Jenniliisa Salminen: 

Venäläisten naiskirjailijoiden vastaanotto Suomessa 2000-luvulla

2000-luvulla Suomessa on käännetty kohtalaisen paljon venäjänkielistä naisten            kirjoittamaa kirjallisuutta. Sellaiset kirjailijat kuin Ljudmila Ulitskaja, Svetlana Aleksijevitš, Guzel Jahina, Jelena Tšižova ja Aleksandra Marinina ovat myös olleet esillä sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Luennolla esitellään keskeisiä venäläisiä nykykirjailijoita ja sitä, millainen kuva heistä muodostuu lehtikirjoitusten ja sosiaalisessa mediassa käydyn kirjallisuuskeskustelun perusteella. Luennolla myös esitellään lyhyesti Tekstit liikkeessä -projektia, jossa kartoitetaan venäläisten naiskirjailijoiden vastaanottoa Suomessa ja vastaavasti Suomen ruotsin- ja suomenkielisten naiskirjailijoiden vastaanottoa Venäjällä.

Jenniliisa Salminen, FT, on opettanut venäjän kieltä Turun yliopistossa ja toimii tällä hetkellä tutkijana Tekstit liikkeessä -projektissa.

ti 22.2.2022 klo 17 Pietari-seuran puheenjohtaja Ulla-Maarit Raitanen: 

Anna Vyrubova - keisarinnan ystävätär

Suomessa viimeiset vuosikymmenensä elänyt Anna Vyrubova oli Venäjän viimeisen keisarinnan Aleksandra Fjodorovnan hovineiti, ystävä ja uskottu kahdentoista vuoden ajan. Anna tunsi hovin juhlan ja arjen, ilot ja surut. Anna osallistui keisarillisille purjehduksille ja matkoille Eurooppaan sekä kesänviettoon Krimillä. Anna toimi myös keisarinnan ja pahamaineisen Rasputinin viestinviejänä, ja hänen kotinsa oli kohtaamispaikkana. 

Vuonna 1917 väliaikainen hallitus pidätti Annan. Häntä pidetttiin epäinhimillisissä oloissa, kuulusteltiin, vapautettiin, pidätettiin uudelleen ja taas uudelleen. Vainoa kesti melkein kolme vuotta, kunnes Anna ja hänen äitinsä onnistuivat pakenemaan Suomeen. 


ti 8.3.2022 klo 17 Lehtori Mirjami Niinimäki: 

Isoisäni Grigori Aleksandrov ja Kohtalona Moskova

Viipurissa 1886 syntyneen Grigori Aleksandrovin elämä päättyi Moskovassa Stalinin uhrina. Moskovaan hän oli siirtynyt Tukholmasta vakoiluepäilyjen takia 1920-luvun lopulla. Grigori Aleksandrovin koko elämä oli tasapainoilua politiikan ja teatterin välillä, ja siihen mahtui mitä moninaisempia vaiheita, kuten opiskelut  Helsingissä, Tartossa ja Uppsalassa, vankeus Krestyssä, vallankumouksen päivät Pietarissa , yhteistyö Aleksandra Kollontain kanssa Kristianiassa, Kirsikkatarhan ensimmäisen suomenkielisen esityksen ohjaus Viipurissa. 

Vasta 14-vuotiaana Mirjami Niinimäki sai lyhyesti tietää, kuka oli hänen sodassa kaatuneen  isänsä isä. Vuosikymmenien ajan hän on etsinyt tietoja Grigori Aleksandrovista ja selvittänyt hänen monivaiheista elämäänsä. Tuosta kaikesta sekä myös perheen löytymisestä hän kertoo kirjassaan Kohtalona Moskova.


ti 22.3.2022 klo 17 VTT Kari Kaunismaa    
Venäjän historianopetuksen muutos 2000-luvulla

    
Luennoitsijan lähdeaineistona ovat Venäjän opetussuunnitelmat vuosilta 2000 ja 2017 sekä niiden erilaiset korostukset. Kaunismaa on myös tutkinut tällä vuosituhannella julkaistuja historian oppikirjoja ja historianopettajien liiton aikakausijulkaisuja. Oppikirjat on suunnattu keskikoulun luokille 9–11 eli 15–17-vuotiaille. Yleisenä havaintona on, että vuosituhannen alussa oppimateriaali pyrittiin vapauttamaan neuvostoaikaisesta ideologisesta painolastista, mutta viime vuosina painotus on kehittynyt erityisen isänmaalliseen suuntaan.
Tämä vähentää länsimaita koskevan materiaalin käsittelyä ja on omiaan korostamaan pelkästään Neuvostoliiton ja Venäjän federaation historiallista oikeassa olemista. Selvä muutos näkyy vuonna 2014 tapahtuneen Krimin laittoman miehityksen ja ”Venäjään liittämisen” jälkeen. Valtiovalta pyrkii myös rajaamaan historiantutkijoiden vapautta julkaista omia tuloksiaan.


ti 29.3.2022 klo 17 Professori Kari Immonen: 

 Jac. Ahrenberg, Viipurin arkkitehti, kirjailija ja viimeinen kustaviaani


Jac. Ahrenberg oli viipurilaisarkkitehti ja erikoislaatuinen kaikessa mukana olija, joka yhä näkyy monin tavoin rakennetussa maisemassamme. Hän oli myös kuvataiteilija, näyttelykomissaari, osin jo unhoon painunut kirjailija ja niin edelleen - siis äärimmäisen kiinnostava ja laajasti vaikuttanut 1800-luvun jälkipuolen ja 1900-luvun alun persoona.

Kari Immonen on kulttuurihistorian emeritusprofessori, joka on tutkinut Suomen kulttuurihistoriaa erilaisista näkökulmista. Viimeksi hän toimitti yhdessä arkkitehti Netta Böökin kanssa laajan teoksen toisesta viipurilaisarkkitehdista Uno Ullbergista. Se nimettiin 2020 vuoden Karjala-kirjaksi.

ti 12.4.2022 klo 17     KT, rehtori Ilkka Virta: 
Viipurin ja sen ympäristön kartanoista


Ennen toista maailmansotaa Viipurissa ja sen ympäristössä oli kahdeksisenkymmentä kartanoa, joista ehkä tunnetuimpia nykypäiviin saakka säilyneet Kiiskilä ja Monrepos. Useimmat kartanoista saivat uuden päärakennuksen 1800-luvun alkupuolella. Rakennusten tyyli heijasti oman aikansa valtavirtausta klassismia, vaikka itse Engel onkin suunnitellut niistä ilmeisesti vain muutaman. Tietyt vauraat suvut, kuten Thesleff, Hackman ja Ahrenberg omistivat Viipurin seudulla moniakin kartanoita.      
Esitelmän aluksi perehdymme kartanolaitokseen sekä säätyläistöön yleisesti. Tämän jälkeen tutustumme pääpiirteissään – kuvin ja sanoin – joihinkin kartanoihin, niiden rakennuksiin ja asukashistoriaan.   


ti 26.4.2022 klo 17 Kulttuurituottaja, tulkki Viktoria Kulmala:
Dostojevskin Pietari

Kuuluisa venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski syntyi Moskovassa, mutta hänen elämänsä ja tuotantonsa liittyvät olennaisesti Venäjän "pohjoiseen pääkaupunkiin" Pietariin.

Kulttuurituottaja Viktoria Kulmala kertoo, miten Dostojevskin elämä, tarinat ja kaupunki kietoutuvat yhteen muodostaen ihmeellisen kokonaisuuden.